Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

perjantai 25. marraskuuta 2011

Jouluradiot

Aloitin sitten, täältä saamani vinkin mukaisesti, uuden paremman elämän. Minulla on otsassa joku ihme vilkkuvalo jossa lukee i. Samanlainen joka on jokaisen infopisteen yläpuolella. Seisoin kaupassa lehtihyllyn edessä miettimässä pitäisikö vielä ostaa yksi lehti. Noin viiden askeleen päässä oli se virallinen neuvontatiski, mutta selvästikin se oli liian kaukana. Viereeni seisahti hieman iäkkäämpi rouva joka kysyi "missäköhän keltainen lehti on". Hetken jo aioin ilmoittaa että info on tuossa selkämme takana, mutta sitten muistin: anna aikaa. Siispä irvistin (jotkut kutsuvat sitä myös hymyksi) tädille ja totesin etten valitettavasti tiedä, en ainakaan näe sitä tässä. Selvästi rouva innostui saamastaan palautteesta ja kertoi että tahtoisi myydä "melkein uusia hiihtovaatteita", kahvinkeittimen, hieman kattiloita jne jne. Mietin itsekseni että jahas, koskakohan täti on viimeksi hiihtänyt, mutta maltoin mieleni. Jatkoin tekopyhää hampaiden esittelyäni ja kuuntelin ja nyökkäilin. Ja mummeli jatkoi tarinaansa. Sitähän riitti. Lopuksi nappasin epätoivoisena kiinni kärrystäni ja sanoin tädille että siirryn tuohon hammasharjahyllyn viereen, alkoi hampaanpinnat nimittäin tuntua aika kuivilta. Täti seurasi kuin hai laivaa, mutta saikin sitten silmiinsä sen hakemansa myyntilehden ja pääsin livahtamaan matkaani. Tämä ei ole mitenkään ensimmäinen kerta kun iäkkäämpi henkilö tahtoo hieroa tuttavuutta. Esimerkiksi junassa yritin piiloutua lehden taakse. Se ei mitenkään estä juttukaveria vailla olevia ikäihmisiä olen huomannut. Mutta uusia oppeja seuraten: annan aikaa.  Tai kuljen omalla autolla.


Ensimmäinen adventtisunnuntai on yllättävän lähellä ja sehän takoittaa että Jouluradio taas aloittaa lähetyksensä. Ihan turhaan lainasin kirjastosta äänikirjoja, lempikanavanihan on taas kuultavissa. Tosin ei sitä kuulu kuin puolisen tuntia kotoota lähtiessä, sitten iskee avaruuskohina korviin. Viimeistään tunnelihelvetin (anteeksi kielenkäyttöni) alkaessa. Tiedättehän ne liito-oravan suojelualueet tuossa ykkösellä jotka estävät ihmisten radion käytön autossa. Ellei halua kuunnella Ylen jotakin kanavaa, en edes muista mitä. Se kun ei ole Nova joka tapauksessa. Eikä todellakaan Jouluradio! Julradion kuuluu pelkästään netistä (ainakin tietääkseni), Jouluradio on siis kuulunut pääkaupunkiseudulla radiosta jo monta vuotta, lähetykset alkavat 1. adventtisunnuntaina (heti keskiyöllä) ja ensimmäisenä soi Hoosianna. Nykyään tämä kuuluu näköjään jo ympäri maamme, jokohan pystyisi kuuntelemaan työmatkallaan, noita tunnelipätkiä, ja niitähän riittää, lukuunottamatta?
 
 
Virittäkää siis radionne valmiiksi: Helsinki 102,4 MHz, Espoo 103,1 MHz, Vantaa 102,4 MHz, 103,1 MHz ja 98,5 MHz, Turku 93,8 MHz, Tampere 101,6 MHz, Keski-Uusimaa 98,5 MHz, Oulu 91,6 MHz, Joensuu 98,7 MHz, Kotka 94,4 MHz, Kouvola 89,3 MHz, Lahti 97,1 MHz, Seinäjoki 98,8 MHz, Rovaniemi 104,4 MHz.
 
 
Ja jos liikutte kyseisten alueiden ulkopuolella niin netti palvelee. Sivu on linkitetty myös tuosta sivupalkista ja samaiselta sivulta pääsee sitten eteenpän Julradioniin, Kauneimmat joululaulut sekä Pikkujouluradioon. Tuskin maltan odottaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...