Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Kalentereita puuttuu

Salon Op ei pettänyt tänäkään vuonna. Tai no, menin oikeastaan hoitamaan pankkiasioita, se ei onnistunut, mutta oli siellä tarjolla joulukalentereita. Noita OP:n Hippo kalenterin luukkuja tytöt ovat avanneet koko elämänsä ajan. Muistelen että alkuaikoina OPn kalentereissakin oli "pääkuvaan" sulautuvat kuvat luukussa, valitettavasti niin ei ole viime vuosina ollut. Ehkäpä tänä vuonna?
Itse odottelen että posti toisi sen kalenterin jota ilman en voi olla. Näytti olevan tänä vuonna uusi versio, olen ollut hieman pettynyt viime vuosina kun kalenterit ovat olleet uusintoja. Jos käytetään vanhaa mallia on syytä valita tarpeeksi retro versio. Muutama vuosi sitten ollut ei ole tarpeeksi antiikkinen. Partiolaisten adventtikalenteri kuuluu joka tapauksessa niihin pakollisiin jouluhankintoihin! Luukkuja saa avata ensimmäisestä adventtisunnuntaista lähtien (tai 1.12 alkaen, mikäli se sattuu osumaan kalenteriin ennen ensimmäistä kynttiläluukkua). Ja ensimmäisen sunnuntain luukussa on kynttilä. Ja 6.12 lippumme. 13. lucia, no ymmärsitte varmaan. Ja luonnollisesti luukkujen sisältö sopii kuvaan. Heti kun saan kalenterin käsiini alan miettiä miten tuohon kohtaan saa sopimaan kolme kynttilää, tai Lucian. Toivottavasti tuo tulee kohta, että ehdin kunnolla jännittämään luukkujen sisältöä. Lapsellinen? Kuka?

Rakas miehenikin saa oman kalenterinsa. Ensimmäisenä yhteisenä jouluna paketoin kaljakorin (silloin niitä vielä oli joka kaupassa) ja kirjoitin jokaisen pullon kohdalle numeron. Eivätkä ne pullot mitenkään sattumanvaraisesti olleet siellä alla. Sunnuntaisin jouluolutta, 6. päivä kotimaista (Sininen), 13. päivä Sandelsia Lucian kunniaksi. Oikeasti oli vaikeaa löytää 24 erilaista olutpulloa, kävin parissa ruokakaupassa ja vielä Alkossakin tuolloin. Nykyään se 24 erilaista löytyisi varmaan jokaisesta kioskista. Tässä vuosien varrella on tuo herran kalenteri muuttanut muotoaan. Sisällön idea on kuitenkin pysynyt samana. Milloin on ollut paketoituja pulloja mietelauseen kera, milloin Pringelspurkkeja uusiokäytössä. Tänä vuonna taitaa tulla siiderikalenteri? Pääsen mukaan maistelemaan, tuo olut kun ei vaan uppoa minuun. Ei edes se suklaaolut joka oli muutama vuosi sitten jouluaaton yllätyksenä. Ei edes sana suklaa pelastanut tuotetta. Niin kauan kun tuo hajuelin on suuni yläpuolella saa joku muu juoda nuo kaljat. Jo se tuotteesta lähtevä lemu on etoava.

Hufvudstadsbladetin joulukalenteri ei myöskään ole vielä tullut. Toivottavasti sellainenkin ilmestyy, on yleensä todella hauska kalenteri. Samalla voi osallistua arvontaan, tosin en tiedä voittaako kukaan ikinä mitään siinä arvonnassa. Varmaan paremmin voittaisi jos muistaisi tarkistaa ne numerot, mutta kun minua jännittää enemmän se kuva kun numerosarja. Kuka sitä nyt Tillanderin lahjakortin oikeasti haluaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...