Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Valmisglögiä

Ostin tuosta ulkomaalaisesta kaupasta, joka löytyy jokaisesta nurkasta, valmista glögiä. En ole juurikaan valmisglögien ystävä, minusta ne ovat yleensä vetisiä, ja hieman sellainen tunne tuli nytkin.
Kyseessä on Jouluaitan (mikäköhän Vip glögi on se joka maistuu ihan samalle?) liiterikaupalle valmistama punainen glögijuoma. Ensimmäinen valmistusaine on vesi, joten sehän jo kertoo kaiken.
Kotimainen tuo tuote on, ja pakkaus kauniin punainen. Eikä hintakaan päätä huimannut, tarjouksessa tuo litra vettä mausteineen maksoi alle 80 c.
Jäin muuten tuijottamaan tuota pakkausta samalla kun tässä kirjoittelen. Miksi glögilasin vieressä on appelsiinia? Kuvaako se pomeranssinkuota? Nuo anikset ja kanelit ja kuusenhavut ymmärrän, mutten oikein sitä appelsiinin lohkoa.

Mutta arviointini tuotteesta: hyvää ja halpaa ei ole keksitty. Tuo oli hieman väritöntä (olisi tehnyt mieli lisätä hieman karamelliväriä), mautonta (mehutiivistepullokin olisi tullut tarpeeseen) mutta valmisglökiksi ihan ok. Ainahan ne tuppaavat olemaan sellaisia että glögitiivistettä saisi olla siinä vieressä tai sitten noita pitäisi keittää parikymmentä minuttia että vettä haihtuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...