Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

maanantai 15. lokakuuta 2012

S niin kuin ikkuna

Stockmannin ikkuna

Tämä kuuluu niin lapsuuteeni, että en edes aikuisena ole siitä pystynyt luopumaan.

Isoisäni vei minut aina katsomaan Ikkunaa, tämä on ihan samanlainen sana kuin Kello, jokainen helsinkiläinen tietää mistä puhutaan, kun olin pieni. Ja kun Ikkunaa oli ihailtu kaikilta suunnilta ja jokaista yksityiskohtaa ihmetelty oli aika siirtyä Kluuvikadulle kaakaolle. Arvannette minne. Fazerille luonnollisesti.

Kun isoisää ei ollut, kävimme mummin kanssa ihmettelemässä samaista ikkunaa muutamana vuonna, tietysti Fazer kuului siihen keikkaan. Ja kun mummi ei jaksanut pakotin äitini ja sitten tulevan mieheni mukaani. Jossakin vaiheessa Fazer tipahti kuvioista ja se lienee syy siihen että kokoelmastani puuttuu muun muassa Fazerin muumimuki. Mutta Fazer ei ole Fazer kun ne tärkeimmät puuttuvat matkasta.

Parina vuonna leikin aikuista enkä vaatimalla vaatinut Ikkunakeikkaa, joskin käväisimme ikkunan takan jos kaupunkiin eksyimme. Ja kyllä, tiedän asuvani eräänlaisessa kaupungissa, mutta kun minusta maassamme on vain yksi kaupunki. Yhtenä vuonna ikkuna jäi sitten näkemättä, taisi olla se vuosi kun odotin esikoistamme. En ole vieläkään toipunut, kuten huomaatte! Siispä vien nykyään lapset katsomaan ikkunaa, tahtoivat tai eivät. Ja seison vähintään yhtä innostuneena kuin kaikki muutkin lapset kummastelemassa liikkuvia leluja. Lapseni seisovat vaivaantuneena selkäni takana supisemassa... Jospa tänä vuonna lahjoisin kaakaolla?

Viime vuoden maisemia

Ja teilläkin oli kovin jouluisia ajatuksia:

Steariini

Sulaneen steariinin tuoksu, onkohan sen hurmaavampaa? Varsinkin jos se sekoittuu glögin tuoksuun.

Suklaa

Ehdottomasti. Äiti sai, ja saa edelleen, pomoltaan "maailman suurimman suklaarasian" jokainen joulu. Se oli aikamoinen päivä kun kansi avautui ja pääsi katsomaan minkälaisia suklaita rasiasta paljastuisi.

Silli

Tämä kuuluu olla isin tekemää ja lähdetään liikenteeseen siitä että käydään kalatiskiltä hakemassa rasvasilliä tynnyristä.

Saksanpähkinä

Nekin maistuvat kaikkein parhaimmalta kun isi "avaa" ne. Sitten voi syödä pähkinän ja odottaa että isi avaa seuraavan. Isi nimittäin avaa saksanpähkinät ilman pihtejä, kourassaan. "Kotoota" löytyy myös maailman parhaimmat pähkinäpihdit, sellaisia ei saa mistään. Kaikki nämä erilaiset viritelmät jotka olen hankkinut ovat osoittuneet onnettomiksi esityksiksi. Hyviä vinkkejä vastaanotetaan: mistä saa kunnon pähkinäpihdit?

Sinappi

Ystäväni tekee vallan ihanaa joulusinappia, lasken sen varaan että sitä saa myös tänä jouluna.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...