Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Matkustan ympäri maailmaa

Olemme päässeet makumatkojen päähän.

Viimeinen pussukka Pauligin alkuperämaakahveista. Vuorossa oli Papua New Guinea, tosin muistaakseni maa on Papua-Uusi-Guinea, mutta annetaan anteeksi tuo nimi. Kansainvälisyyshän on trendikästä, eikö? Pauligin sivuilta tosin huomasin vielä neljännenkin maun: Colombia. Sitä en nyt siis ole maistanut, joten arvioni perustuu näihin kolmeen kokeilemaani.

Tämä oli ihan mukavan pehmeän makuista, herra tosin on edelleen sitä mieltä että on kitkerää. No, tämä on tummempaa kuin normaalisti juomamme kahvi, tosin minä tykkäisin juoda tummempaa paahtoa. Kompromissinä juomme sitten milloin mitäkin, kunhan ei ole tummaa. Mutta olemme kuitenkin samaa mieltä yhdestä asiasta: Kenian matka oli makunystyröistä mukavin.

Lapsetkin ovat olleet eksoottisilla "matkoilla". Kesäloma on inspiroinut askartelemaan ja kävivät ihan omatoimisesti kaupassa hankkimassa hamahelmiä. Meinasin saada astmakohtauksen kun kuulin asiasta, inhoan niitä nurkissa pyöriviä helmiä joiden silittäminen (eli suomeksi sulattaminen yhteen) on minun vastuullani. Tai niiden pyydystäminen imurilla. En tajua miten tuollainen pikkuinen muovinpalanen voi olla niin hankala saada imuriin. Tällä kertaa niitä ei kuitenkaan aseteltu levylle äidin kiusaksi vaan tytöt tekivät niistä gekkoja! En tiedä mistä ovat alunperin idean keksineet, mutta isosisko noita teki ensimmäisenä täällä. Tekeminen vaikuttaa helpolta ja gekot ovat valmiina ihan hauskoja. Tarvikkeetkaan eivät hinnaltaan päätä huimaa. Pussillinen hamahelmiä ja pätkä sopivaa lankaa. Äidin kalastajalanka on oikein oivallista tähän tarkoitukseen. Ja sitten vaan punotaan helmiä lankaan mallin mukaan.

Oletan että mallina ovat olleet leopardimme, mutta koska olemme Papua-Uusi-Guinea matkalla niin sovitaan että kyseessä on sieltä löytynyt uusi laji: Bumblebee Gecko, tietääkseni lajilla ei ole suomenkielistä nimeä vielä. Aika hauskan näköinen gekko tuokin.

Vähemmän hauskoja ovat nuo hyttyset. Luulisi että ne pysyisivät kaukana sateisesta puutarhastamme, mutta eivätkö nuo inisiät olleet tihkusateesta huolimatta pitämässä minulle seuraa. En tiedä saako TermaCelliä käyttää sateessa, mutta hyvin se toimii tihkusta huolimatta!


torstai 28. kesäkuuta 2012

Uivaa ruokaa sateessa

Nyt on satanut tarpeeksi!

Puutarhani on kasteltu ja tekisi jo mieli päästä rikkaruohojen kimppuun! Sitä paitsi herra ei oikein halua hoitaa tuota grillaamista kaatosateessa. Tosin sade on Lapissa tullut lumena ja se on upea uutinen! Joulu tekee tuloaan ihan tosissaan!

Koska olen taas vastuussa ruoasta niin syömme välillä jotakin muuta kuin grilliruokaa. Tänään vuorossa oli uunilohi. Uimarimme lempiruokaa ja sateeseenhan sopii uiva ruoka. Eikö?

Löysin eilen tällaisen mausteseoksen ohjeen netistä


Mausteseos kalalle


Ainekset
1 rkl Dansukker Talous- tai Luomuruokosokeria
1 tl suolahiutaleita
1 tl jauhettua mustapippuria
2 tl sipulijauhetta
2 tl valkosipulijauhetta
½ tl jauhettua kanelia
½ tl jauhettua muskottipähkinää
1 tl kuivattua, hienonnettua meiramia
2 tl kuivattua, hienonnettua oreganoa
1 tl kuivattua, hienonnettua timjamia


Sekoita kaikki ainekset purkissa. Hiero mausteseos kalan pintaan 15 minuuttia ennen grillausta. Mausteseos riittää 1–2 kilolle kalaa.

Huomaatte varmaan minkä firman sivuilta tämän bongasin. Lämpimästi suosittelen että vähentää sokerin määrää, mutta muuten taidan kokeilla vielä toistamiseen. Nyt jäi kaneli pois, mustapippuri vaihtui pippuriseokseen ja meirami tuoreeseen rosmariiniin.

En ole juurikaan saanut kaatosateessa testailla TermaCelliäni, hyttysetkään eivät viihdy ulkona, mutta sain vaihtaa tuon kaasupatruunan. Helppompaa kuin heinänteko! Heinää en varmaan osaisi itse tehdä, tai osaisin, mutta ajankohdan valitseminen ei ole ihan helppoa.

Olen oikeasti ihan myyty tuohon TermaCelliin, ainut mistä en pidä on jätteen määrä, mutta mistäpä toimivasta hyttyskarkotteesta sitä ei tule?

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Angry Birthday

Jääprinsessa ei ole saanut viettää synttäreitään.

Jos se on stressannut sankariaan itseään niin vielä enemmän se on stressannut mummia. Lopuksi äidiltä meni hermo ja hän ilmoitti tulevansa ennen juhannusta onnittelemaan, oli sitten kakkua tarjolla tai ei. Prinsessalle olin luvannut Angry birds kakun, tiedättehän ne kiukkuiset Rovion lintuset? No, suunnitelma on edelleen voimassa, jospa kummitäti saisi sitten sen kiukkuisen kakun? Nyt tuli kuitenkin hieman erilainen kakku, olin suunnitellut nimittäin britakakkua toiseksi kakuksi, nyt se jäi ainoaksi. Ohje väitti että tästä riittäisi 10-12 hengelle. Älkää uskoko! Kyllähän me nyt kaikki palan saimme, mutta olisi sitä enemmänkin syönyt!


Britakakku

125 g voita tai margariinia1 dl sokeria3 keltuaista1½ dl vehnäjauhoja2 tl leivinjauhetta1 dl maitoa
Ohje pohjaan on Kodin kuvalehdestä, loput omaa tuotantoa.


1. Vaahdota rasva ja sokeri. Vatkaa keltuaiset joukkoon. Lisää jauhot ja leivinjauhe sekä lopuksi maito. Sekoita hyvin. Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle ohueksi levyksi. 

Minä suosittelen että voitelee vielä sen leivinpaperin.

2. Vaahdota valkuaiset sokerin kanssa napakaksi vaahdoksi. Levitä vaahto taikinapohjan päälle.
Minulle opetettiin koulussa että marenkitaikina pitää pysyä astiassa kun taikina-astian kääntää päänsä yläpuolelle ylös-alas. Arvatkaa miltä luokkahuoneemme näytti tämän projektin jälkeen. Luokan pojathan luonnolllisesti testasivat toistensa päitten yläpuolella. 


3. Paista uunin alatasolla 175 asteessa 20-25 minuuttia. Jäähdytä. 


Valmis pohja puolitetaan. Puolikas nostetaan tarjoiluvadille ja päälle laitetaan ensin


Raparperihilloketta

5 raparperinvartta puhdistettuna
1½ dl sokeria
vettä

Paloittele raparperit kattilaan, lisää pohjalle tilkka vettä ja kaada päälle pieni keko sokeria. Keitetään miedolla lämmöllä kunnes raparperi on muusina. Jäähdytä

Hillokkeen päälle Flora Vanillaa vaahdotettuna ja tämän päälle tuoreita mansikoita.

Koko komeuden päälle se toinen puolikas pohjasta. Ja sitten päästetään "päivänsankari" valloilleen. Valitettavasti en vaan siirtänyt kakkua kahvipöytään ennen koristelua. Kun siirsin sitä olin aidossa Angry Birds tunnelmassa. Koko komeus kaatui (level completed). Valitettavasti en tajunnut ottaa kovaa ennenkuin lähdin siirtämään koko komeutta. Neiti sai rakentaa taidoteoksensa uudestaan, päätimme että linnut olivat joulutunnelmissa lumihangessa. Sehän sopii tännekin!

Ja tänä vuonna ei puhallettu kynttilöitä vaan rakennelmaa pommitettiin ilkeillä tipusilla kunnes koko komeus romahti!



GRATTIS GUMMAN !

P.S. ThermaCell puksutti koko juhlan ajan tuossa takaoven tuntumassa eikä ensimmäistäkään hyttystä pilaamassa juhliamme. Alan pikkuhiljaa uskoa tuohon laitteeseen ihan tosissani! 

torstai 21. kesäkuuta 2012

Hyttysvapaata

ThermaCell on edelleen kokeilussa. Sateiset päivät ovat hieman vähentäneet testaustarvetta, mutta eilen oli taas ihan kiva sää. Olin taas sotimassa noita vuohenputkien kanssa, sota taitaa olla hävitty, mutta voitetaan nyt edes muutama taistelu...

Koska laite piti kitkemisalueeni hyttysvapaana alueena niin päätin siirtää sen tuohon grillin päälle kun siirryin katsomaan Greyn anatomian päätösjaksoa. Jätin siis ulko-oven auki ja laitteen siihen viereen. Ja kas kummaa, hyttyset eivät tunkeneet seurakseni. Ihanaa! Sai järkyttyä ihan rauhassa päätösjaksosta. Miksi ihmeessä noiden sarjojen pitää aina jäädä tauolle niin dramaattisissa merkeissä?

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Rikkaruohoja

Jokakesäinen taistelu on hävitty!

viime vuonna vannoin että tänä kesänä sodin vuohenputkea vastaan kaikin mahdollisin keinoin. Toisin kävi. Harmikseni taas huomasin että vuohenputki on kasvanut järjettömän pituiseksi. Helpompaahan sen kitkeminen tietysti on nyt kun vartta on vaikka muille jakaa, mutta en vaan kestä tuota äklöä kasvia. Minkä takia sitä piti tänne munkkien yrttipuutarhaan istuttaa? Eikö rosmariini olisi kelvannut? Tuon putken kuulema saisi syötyä hengiltä, en vaan tiedä riittääkö inspiraationi siihen. Lasagneakin siitä voisi tehdä, ainakin Strömsössä. Minä nyt kuitenkin tyydyin kitkemään rikkaruohon ja viskaamaan jätteen kompostikasaan. Siellä kai se sitten lisääntyy?

Koska muutenkin inhoan kitkemistä, eivät nuo inisevät ötökät ainakaan saaneet mielialaani korkeammalle. Onneksi oli tuo ThermaCell kokeiltavana ja sain ainakin nuo inisiät pois korvieni juuresta häärimästä. Jouduin jopa kertaalleen maton vaihtamaan, joten kitkin siis todistettavasti yli 4 tuntia. Hyvä minä! TermaCell tuntuu todellakin toimivan hyttysiin, valitettavasti mäkärät eivät ymmärrä että niidenkin kuuluisi painua jonnekin pääskysten ruoaksi vaan kiusasivat minua.

Koska en suostunut, Strömsön tapaan, rikkaruohojen popsijaksi niin päätin tehdä itselleni salaatin iltapalaksi.
Mistä olen alunperin reseptin löytänyt on täysi mysteeri, luultavasti siinä ei kuitenkaan ole mitään alkuperäistä jäljellä, joten voin iloisesti tarjota sitä omanani:

Ullan pastasalaatti

n. 400 g broilerin suikaleita, tällä kertaa kokeilin valkosipulimarinoituja, yleensä valitsen maustamattomat ja lisään sitten suolaa ja currya kun paistan ne kuivalla pannulla.
Kattilallinen keitettyä pastaa. Usein käytän jotakin värikästä versiota, tänään oli täysjyväpastaa, joka ei valitettavasti tuo väriä elämään

"Kastike":
1-2 keltasipulia
½ purkillista aurinkokuivattuja tomaatteja öljyineen
Valkosipulia , tänään kuivattua rouhetta
Pippuria (valko, musta, puna, viher) kokonaisina
Yrttejä Saksalaisessa ruokakaupassa on ainakin ollut myynnissä kuivattuja yrttejä purkissa. Ei aavistustakaan mitä purkki sisältää, mutta ihan hyvää se on. Rosmariinia löytyy yleensä ikkunalaudalta, sitä kanssa. Ja yrttisuolaa, suosin Herbamarea. Tosin siihenkin löytyisi Strömsön sivuilta resepti. Pääsisiköhän taas vuohenputkesta eroon?

Paistettu broileri ja keitetty pasta sekoitetaan keskenään. Tehosekoittimeen kaikki kastikeainekset ja täydellä teholla "soosiksi". Kaadetaan pasta/broilerin päälle. Sekaan vielä maissia ja salaatti on valmista nautittavaksi!

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Yllätyspaketti

Olen selvästikin hurahtanut kaikenmaailman testailuihin.

Tuskin olin ehtinyt myslejä maistelemaan niin posteljooni jo soitteli ovikelloa. En oikein tajunnut mitä ihmettä paketissa olisi, kunnes muistin ilmoittautuneeni naamakirjan kautta testailemaan hyttysmasiinaa. Tosin ilmoitin testailevani sitä heinäkuussa kun lomailen, mutta testijaksoa olikin pidennetty. Mikäs siinä, kyllähän noita hyttysiä varmaankin riittää, mutta tosiasia on ettei meillä täällä kotona niitä hirveästi ole. Hyttysten luvatussa maassa, eli mökillä, niitä sen sijaan on ihan riittävästi. Siispä tositoimiin kone joutuu vasta lomallamme.

Minä sen sijaan jouduin tositoimiin ihan heti. Tuossa oli irrallisia osia jotka piti liittää toisiinsa...autsch. Insinöörikin loisti poissaolollaan, mikä sinäänsä varmaan oli siunaus, nyt jouduin tekemään ihan itse, eli käyttöohje piti lukea. Samalla tuli testattua selviääkö nainen tällaisesta teknisestä vempaimesta ilman insinöörin apua.

Siispä aloitin urakan: poista yksi ThermaCELL (masiinan merkki. Olisin tunkenut tuohon sen pikkuisen herttaisen rekisteröity tavaramerkki R:n, mutta en tiedä miten sellainen tehdään bloggerissa) matto pakkauksestaan. Kukaan ei kertonut mitä pakkaus sisältää, mutta oletin että matto ei ole syötävä, joten hain sakset. Ihan selvästi oli suomalaisille suunnattu ohjesitus, ei selvitetty ihan juurta jaksain: ystävällisesti älä syö mattoa. (Vertaa kissan kuivaaminen mikrossa)

Tämä paljastunut sininen matto piti laittaa mustan ritilän alle. Kaikki hyvin. Suoriuduin tuosta ihan itse!

Vaihe 3: poista laitteen pohjakansi ja kaasusäiliön korkki. Tuossa on myös kuvalla selvitetty asia, siispä en lukentut tekstiä. Se korkkia käsittelevä osa jäi huomaamatta. Äidinkielelläni pitää tosin poistaa laitteen kansi. Se olisi jo tuottanut päänvaivaa, mutta en siis lukenut, katselin kuvia. Huono päätös.

Seuraavaksi piti ruuvata kaasusäiliö paikoilleen. Luin oikein tekstin. Ei onnistunut. Siispä kurkistin sisään reikään ja näin selvästi kierteet, kaasusäiliössäni niitä ei näkynyt. Lopuksi onnistuin ihan itse tajuamaan että se korkki piti poistaa. Manasin epäselviä ohjeita, tosin ohjeissa ei ollut vikaa vaan lukijassa joka ei viitsinyt lukea vaan tyytyi katsomaan kuvia. Olen sarjakuva sukupolvea!

Sitten piti kytkeä laite päälle, painaa nappulaa muutaman kerran ja katsoa että laite oli aktivoitunut. Oli se. Onnistuin! Ihan itse!



tiistai 5. kesäkuuta 2012

Buzzailua

Hurahdin sitten sen verran tuohon buzzador kokeiluuni, että päätin ryhtyä itsekin buzzadoriksi. Ideana siis on että testailen erinäköisiä tuotteita joita saan kokeiltavaksi ja siinä sivussa kertoilen sitten kavereillekin mitä olen mieltä tuotteista. Koska muutenkin kirjoittelen täällä mielipiteitäni, ihan pyytämättäkin, niin miksipä en kokeilisi tätäkin? Tuo buzzadoor muuten pisti mielikuvitukseni lentämään: buzz a door. Soita ovikelloa? Kuten eräs toinen firma josta voi vuokrata tapon. Hauskoja sanaleikkejä, niistähän minä pidän. Tosin, voihan olla että tämä sanaleikki löytyy vain minun päästäni, mutta pääasia että on hauskaa.

Olin ihan innoissani kun minut hyväksyttiin mukaan testailemaan tuotteita. Ensimmäinen yritys päästä mukaan meni sivu suun, oikein kirjaimellisesti koska oli maistamisesta kyse siinäkin testissä, mutta nyt siis pääsin mukaan. Kokeilussa nyt sitten Nestlé Fitness murot. Oikein hyvä, olen jo miettinyt että pitäisi töihin hankkia taas kaapintäytettä, eli erilaisia "kuivamuonia" pahan päivän varalle. Mysli on ihan hyvä vaihtoehto, onhan noita aiemminkin ollut kaapissa.

Olo on kuin jouluaattona kun hain paketin postista, mitä sisältä paljastuu? Enkä ollut perheen ainut joka oli innoissaan, jääprinsessakin on odotellut myslejä ja repi paketin auki ennenkuin ehdin sanomaan "mysli". Sisältö ei sinäänsä ollut yllätys, luvatut muromyslit olivat saapuneet.


Kunnon Buzzadorina päätin sitten oikein perehtyä tuotteisiin. Muromyslejä olen syönyt aiemminkin, mutta näissä nyt sitten on vähemmän sokeria ja jopa 50% vähemmän rasvaa kuin muromysleissä keskimäärin. Autsch, kuulostaa pahaenteiseltä. Terveellistä, mutta voiko joku jossa on vähän rasvaa ja sokeria olla oikeasti hyvää? Kuitua noissa on reilu 8%, eli ei nyt ihan päästä runsaskuituisen ruisleipäni tasolle, mutta aika lähelle. Ruisleivässäkään ei muuten ole juurikaan rasvaa tai sokeria ja se on hyvää, joten ehkäpä annan mysleillekin mahdollisuuden. Makuvaihtoehtoja on kolme: paratiisin hedelmät, pähkinäpyörre sekä suklaataivas. Joten vaihtelua on enemmän kuin ruisleivässä. Jo ihan pelkästään nimen perusteella arvaan mikä noista on suosikkini, mutta katsotaan nyt sitten onko suklaa-addikti väärässä. Suklaataivaalla ei muuten ole sydänmerkkiä, en nyt tiedä olenko oikeastaan siitä yllättynyt, sen sijaan sekä paratiisin hedelmillä että pähkinäpyörteelle sellainen on myönnetty. Siitä siis niille mauille etulyöntiasema, eli kaikki kolme makua lähtevät sitten samalta viivalta testiin.


Iltapalana oli sitten myslejä. Ulkonäön perusteella Paratiisin hedelmät oli omaa luokkaansa. Pähkinäpyörre oli todella tylsän näköistä ruskeaa pöperöä, kun taas Suklaataivas sai minut ajattelemaan mökkikaappeja talven jälkeen, sellaista pientä ruskeaa piperrystä. Onneksi nuo Paratiisin hedelmien mansikanpalaset toivat edes hieman väriä elämääni. 

Aloitin maistelun ihan kuivana. Tietysti "taivaasta", suklaa-addikti on suklaa-addikti. Ei hassumpaa, ihan oikeasti, mutta suhteellisen makeaa. Makeannälkään voisin tuota jopa syödä, muuten en nyt oikein ymmärrä tätä suklaan pistämistä aamiaismurojen sekaan. Voisihan tuosta tehdä myös juustokakulle pohjan. Uimarimme oli kuitenkin ihan myyty suklaaseen, onhan hän äitinsä tytär! Ja omenahan ei kauas päärynäpuusta joudu. 
Jääprinsessa taas päätti lähteä paratiisilinjalle. Ymmärrän häntä, se oli ennakkoasenteestani huolimatta minunkin suosikkini. Kuivatut mansikat ovat muutenkin minusta hyviä (varsinkin suklaaseen upotettuina) joten ei ehkä niinkään outoa että päädyin tähän. 


Minulle siis jäi iltapalaksi tuo Pähkinäpyörre. Päätin kaataa hieman laktoositonta maitoa sekaan, kuivan myslin popsiminen kun ei oikein inspiroinut. Kyllä tuota nyt söi, ei se pahaa missään tapauksessa ollut, mutta ei nyt mikään suurempi makunystyröitä hivelevä kokemuskaan. Kun katselin "täydellisiä" ja itkin (en myslin takia vaan hautajaisten, minusta on tulossa oikein nössö, en nyt aiemmin telkkarin ääressä itkeskellyt) niin aloin miettiä vaniljajäätelöä. Sitä ja sitten Pähkinäpyörrettä! Voisi muuten olla aika hyvää sillä lailla, miten terveellistä onkin sitten ihan eri asia.  




Aion muuten huomenna tehdä uuden aluevaltauksen, tutustu aamupalaan Ajattelin syödä suklaata jugurtin kanssa!

Uusi päivä, uudet myslit

Olin vakaasti ajatellut pitää tänään myslimaistajaiset töissä, mutta elämä on ja tuli pikalähtö kotiin. Tytöt saivat maistella mysliä ilman minua, mutta eiköhän se maistunut? Kuulen sitten kokemuksia perjantaina.

Aloitin kuitenkin aamuni terveellisesti! Olen syönyt aamupalaa! Ensimmäistä kertaa arkiaamuna vuosiin. Ja nyt se on todistettu: nälkä pysyy loitolla ja kauan! Koska elämä on, söin seuraavan kerran kuuden maissa illalla, toki tunnustan että oli nälkä jo illalla, mutta iltapäivään saakka meni loistavasti. Aika ihmeainetta tuo suklaamysli! Edelleenkin olen sitä mieltä että on turhan makeeta, mutta sekoitin sen maustamattomaan jugurttiin ja lorautin sekaan hieman appelsiinimehua. Syy tähän sekoitteluun on laktoosittomien jugurttien vähyys markkinoilla. Niitä on, mutta ne ovat jatkuvasti loppuunmyytyjä tai muuten vaan pahan makuisia. Kun on nirso niin on. Tällä lailla saan jugurttia jota syön. Ja söin siis myslinikin. Eikä se tuolla maustamattoman jugurtin seassa edes haitannut se makeus niin kauheasti. Joten ymmärrän uimariamme. Ei hassumpaa tämä suklaakaan.



Ja jotta voisin rehellisen mielipiteeni sanoa näistä maistoin vielä ruoanteon lomassa Paratiisin hedelmiä. Maidon kanssa söin välipalaksi. Se on suosikki makuni näistä. Ehdottomasti. Juttelin äsken nälkäisen mieheni kanssa ja kysyin tuonko mysliä, kerrotaan nyt varmmuden vuoksi että hän ei "rehua" syö, ja kuulema voisin tuoda. Kaipa hänkin sitten olisi valmis nälkäänsä maistamaan?

Mutta pikaisena yhteenvetona. Kyllä näitä nälkäänsä syö ja tiedän mitä hankin kuivamuonaksi töihin. Tuo Paratiisin hedelmät oli oikeasti oikein hyvää. Ja pitää nälän hyvin loitolla. Pikaruokana oikein oivallista! Jääprinsessankin mielestä se paras maku näistä.

Suklaataivasta tulee hyvänä kakkosena ja oli uimarimme suosikki. Minä en usko syöväni sitä myslinä, mutta voisin hyvinkin kuvitella tekeväni siitä piimäkakun pohjan. Palaan asiaan reseptin kera jos toteutan idean!

Pähkinäpyörre ei minusta eronut edukseen muista markkinoilla olevista mysleistä. Tai siis eroa tulee varmaankin tuossa sisällysluettelossa, uskon toki että rasvaa ja sokeria on vähemmän ja koska maku on ihan perusmyslimäinen niin toki valitsen tämän. En kuitenkaan usko että käteni menee pähkinäpakettiin jos Paratiisia on tarjolla :) Kuka sitä pyörremysrkyn haluaa paratiisin sijaan? Johan se nimikin siis kertoo järjestyksen: paratiisi(n hedelmät), (suklaa)taivas ja (pähkinä)pyörre.


Maukkaita myslihetkiä teillekin :) Jos joku vielä haluaa maistaa niin pari maistiaispakettia (paratiisia tietysti) olisi vielä tarjolla. Viestitelkää jos siltä tuntuu!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...