Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Makea, makeampi...

Uimari tahtoi tehdä jotakin kivaa.

Suklaakeksit ovat kivoja, ainakin minun mielestäni. Siispä pistin lapseni leipomaan. Alkuperäinen resepti tulee  Kokit ja Potit blogista. Sieltä löytyy vaikka ja mitä ihanaa. Suosittelen!

Nämä olivat tajuttoman makeita, mutta kun kaverina on lasillinen laktoositonta maitojuomaa niin lupaan että juurikaan sen täydellisemmäksi ei elämä voi muuttua. Äidille rakkaudella leivottuja keksejä. Näissä on vain yksi todella huono piirre: ne häviävät kuin itsestään. 

Uimarin suklaakeksit

3½ dl vehnäjauhoja
1½ dl ruokosokeria
1 dl sokeria
½ tl leivinjauhetta
½ tl ruokasoodaa
1 tl Fleur de Sel suolaa *
1 tl vaniljasokeria**
130 g tummaa suklaata rouhittuna
1 kananmuna
125 g sulatettua voita

Sekoita kuivat aineet keskenään. Riko kananmunan rakenne ja lisää muna ja voi taikinaan. Sekoita huolellisesti. Paista 200 asteessa n. 5-7 min


* Kokit ja Potit suosittelivat käyttämään laadukasta suolaa, tuo osui ensimmäisenä käteen.
** Tässä asiassa minä suosittelen aitoa asiaa. Joskus mies toi kotiin vanilliinisokeria. Järkkyä tavaraa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...