Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Pikaruokaa

En pääse MasterChef keittiöön.

Ei niin että olisin sinne pyrkimässäkään. Katselen kuitenkin mielelläni tuota ohjelmaa. Varsinkin sitä Australialaista versiota. Kotimaisessa haastetehtävässä piti yhdessä jaksossa tehdä 10 eurolla ruokaa. Eräs kilpailijoista oli päätynyt käyttämään pakastevihanneksiin, jolloin tuomari kieltäytyi edes maistamasta ruokaa. Anteeksi mitä? Eikö tuomarin tehtävä ole maistaa ja sitten arvostella? Eikä arvostella maistamatta? Tuskinpa hän tuosta olisi ruokamyrkytystä saanut?

Tervetuloa viettämään urheilijaperheen, työssäkäyvän äidin arkea Tomi Björck! Tässä Master keittiössä ei aikaa ole 90 minuttia, ei edes kaupassakäynti mukaan laskettuna! Pahimmillaan sitä aikaa on 10 minuttia, siinä ei kyllä juurikaan suurempia gourmet-illallisia tehdä. Ja plop-kaupan pakasteallas on silloin ihan oikeasti pelastus. Siinä ajassa kun kuorin porkkanat on pakasteallasherkku jo pöydällä. Toki pääsisin halvemmalla kun kuorisin ne nauriit itse ja ruoka olisi terveellisempää, mutta aina ei voi voittaa. Kun aikaa ei ole, sitä ei ole. Sanonko urheilijalle että syödään sitten 4 tunnin päästä kun tulet treeneistä, äiti sillä aikaa pilkkoo ja suikaloi?

Jeps, ravintoarvot eivät ehkä ihan parhaimmillaan, mutta en nyt ihan joka päivä tätä harrastakaan! Mutta kun aikataulu on tiukka niin nuo pussit ovat pelastukseni!

Samaisessa jaksossa muuten eräs kilpailija "varasti" maistiaispöydästä kasan juuston palasia. Se oli täysin sallittua. En nyt tiedä kumpi asia oli suurempi "rikos". Juustoja tuskin oli tarkoitus rohmuta kasa "maistiaisiksi". 

Minä en kaupassa tunkenut maistiaisia taskuihini, mutta kävin siis pakastealtailla. En kelpaa MasterChefiin.

Katkarapuja ja vihanneksia nopeasti


750 g Thai wokki vihanneksia (pakaste)
500 g kuorittuja katkarapuja (pakaste)
400 g kookosmaitoa (säilyke)
½ purkillista vettä
2 tl punaista currytahnaa
(½ sipuli joka oli jäänyt käyttämättä)
400 g riisinuudeleita

Kiehauta kevyesti suolattu vesi ja pistä nuudelit hautumaan. Kaada vihannekset syvään paistinpannuun ja lämmitä niitä hetki. Kaada kookosmaito vihannesten päälle ja lisää hieman vettä sekä currytahna. Kiehauta. Siirrä pehmenneet nuudelit pannuun ja lisää katkaravut. Kuumenna. 

P.S: Partiolainen oli sitä mieltä että oli liian tulista, käytin "etnistä" tahnaa. Esimerkiksi Pirkan vastaava lienee vähemmän tulista. Tai sitten pistää hieman vähemmän ellei halua ihan niin tulista makua. Minusta tuo oli ihan ok määrä.




2 kommenttia:

  1. Nam!
    Kovasti paljon vaikutteita omasta perheen pikaruuasta :)
    Meillä vaihtelee muut raaka-aineet wokkivihannesten lisäksi, mm. broisku- tai kalkkunasuikaleet, mieluiten marinoimattomat (suolaahan niissä on!). Ja mausteita sekä muita lisukkeita vaihdellen saa monenlaista.

    Paaaaaljon parempaa pikaruokaa kun valmishampparit tai pizzat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, kyllä tämä minustakin einekset voittaa :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...