Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

perjantai 1. marraskuuta 2013

10 kuvaa kesään

Oikeastaan vain 9 kuvaa kesään, sillä tämä on jo toinen kuva.

Tein eilen aamulla niin kuin ei koskaan saisi tehdä. Rikoin omia kirjoittamattomia sääntöjäni. Pitäisihän nyt minun tietää että säännöt ovat tehty noudatettaviksi, muuten tulee paha mieli. 

Nappasin aamulla kameran käteeni, muistin että "tänään" on viimeinen päivä. Päätin etten tarvitse silmälaseja, Canon kyllä suoriutuu yhdestä "nappaan kuvan ikkunasta"-kuvasta ihan ilman minun apuani. Suuntasin kameran kohti puutarhaa ja samalla näin sen: punatulkun! Olen jo kertonutkin miten ihanaa minusta on kun taas on näkynyt punatulkkuja, moneen vuoteen en niitä bongaillut. 

Tänään sitten meidänkin puutarhassamme istuskeli punatulkku! Se on tuo suttuinen rusehtava möykky tuossa puun oksalla. Tarkkuusaste samaa luokkaa kuin näköhavaintoni. Ja lupaan että se oli punatulkku, tuo möykky nimittäin lähti tuosta lentämään ja tuli hieman lähemmälle että näin kunnolla. 


Hieman eri kuvakulma näköjään tässä kuussa, katsotaan sitten marraskuun lopulla muistaisinko suunnata kameran oikein.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...