Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Elämäni aakkoset: A

XL Elämää on yksi lempiblogeistani.

Viikko sitten sitten siellä oli Elämäni aakkoset postaus. Koska minusta oli todella hauskaa lukea Dahlian mietteitä ja koska aakkosia on harrastettu täälläkin, päätin minäkin kertoa hieman itsestäni. Tosin täällä totuttuun tapaan: kirjain kerralla.


Ariel

Ariel on kajakkini. Reilu 6 metriä pitkä ja suhteellisen painava lasikuituihmeeni. Syy siihen että otin muutaman autokauppiaan kanssa yhteen, he kun eivät tajunneet miksi en tahdo citymaasturia vaan auton jonka katolle jaksan nostaa Arielin. Tai yksi syistä, oletteko ikinä olleet naisena autokaupassa? Se on hermoja raastava kokemus!

Ariel on myös avioliittoneuvojamme. Kippari kun istuu selkäni takana on ihan pakko mennä samaan suuntaan ja tasatahtia. Muuten hommasta ei tule mitään. Siinä oppii yhteistyötä ja tulee muutamat maailmanongelmatkin ratkaistua siinä sivussa. Pitäisi varmaan istuttaa pari suurvaltajohtajaa kaksikkoon?

Jos joku olisi väittänyt vielä muutama vuosi sitten että harrastan liikuntaa ja vieläpä melontaa, olisin passittanut kyseisen henkilön mielentilatutkimukseen. Sitten istahdin kajakkiin. Maailman tehokkainta liikuntaa tuo nyt ei ehkä ole, kun minä melon, mutta sielu lepää kun istuu kajakissa kuuntelemassa luonnon ääniä. 


Yksi tuhansista Arielista otetuista kuvista
Wherever there is a channel for water, there is a road for the canoe.Henry David Thoreau


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...