Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Joulun tehtävälista (8.12)

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Ainakin jouluruokien kohdalla se pitää paikkaansa. Joten on aika suunnitella mitä tänä jouluna syödään ja juodaan.

Meillä hommat jaetaan kaikkien ruokailijoiden kesken, ettei homma kävisi ylivoimaiseksi. Ja jo vuosia sitten totesin itsekseni: Kaupat on keksitty. Jos ei ehdi, jaksa, viitsi, osaa: kaupasta saa. Minun ei ole pakko kuoria lanttua ellen halua. Saarioisten äidit osaavat tehdä lanttulaatikkoa. Eikä sikaakaan tarvitse teurastaa itse, kinkkuja saa kaupasta. Ja jos kinkkua ei tahdo syödä, on muitakin raaka-aineita tarjolla.

Sienet piti toki hakea metsästä kesällä, äiti huolehti siitä. Mutta sekasienikäin saa säilykepureissa.

Mutta jospa minun pitäisi Obelixin tapaan hakea villisika metsästä? Villisian kinkku, se olisi jotakin se.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...