Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 19. syyskuuta 2015

Kirja 29: Asterix Belgiassa

Helmet-haaste lähenee loppuaan.

Vielä minulla on muutama kohta täyttämättä, joten joudun jo hieman miettimään minkä kirjan kirjastosta ottaisin, että saisin nuo viimeisetkin kohdat täytettyä.

Tosin kohta 21  Kirja, joka sinun piti lukea koulussa, mutta et lukenut on mahdottomuus, sellaista kirjaa ei ole olemassa. Olen kouluni käynyt ja lukenut kaikki läksyni, tunnollisena oppilaana luin kaikki pakolliset kirjat...ja muutaman ylimääräisenkin.

Voisin ehkä muuttaa tuon muotoon: kirja, joka lapsesi pitää lukea koulussa? Tai kirja, joka miehesi piti lukea... Tosin hän ei kyllä muista mikä se kirja olisi ollut. 

No, ehdin tuota miettimään, 

Lukematta on vielä kohdat 4, 7, 16, 21, 22, 30, 39, 40 ja 50. Näistä 30 on sarjakuva-albumi tai -romaani. Siitä on jo vuosia kun hain silloisesta Espoon pääkirjastosta kaikki Asterixit jotka käsiini sain. Siispä päätin suunnata kirjastoon hakemaan pinon Asterixeja. Jouduin pettymään. Joko aika on rientänyt Asterixien ohi tai sitten nykylapset eivät arvosta näitä laatusarjakuvia! Löysin 3 (!) Asterixia kirjastosta. Olen suorastaan hieman järkyttynyt. Lempisarjakuviani ei saa kirjastosta...tai olisikohan ne kaikki olleet lainassa? Toivotaan niin. Tosin pahoin pelkään ettei se ole totuus, nämä lainaamani kappaleet näyttävät siltä että ovat olleet kierrossa sen reilu 30 vuotta. Sekään ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa. Ensinnäkin käännös on uudistettu, Asterix Belgiassa sisältää sanan Olvi, mitä ei taatusti mainostettu 70-luvulla. Ja kun kurkkasin julkaisuvuotta selvisi että kirja oli vain 12 vuotta vanha. Omat, vanhempieni luona asuvat, Asterixit ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin nuo kirjaston kappaleet, vaikka ovatkin vanhempia. Kuten Ceasar toteaisi Asterisissa: "O tempora, o mores!" Tosin lausahdus on alunperin Ciceron, ainakin historiankirjojen mukaan. Mutta saahan Ceasar lainata viisaita lausahduksia?
Edelleenkin Asterixeja ilmestyy, mutta Goscinny & Uderzo oli se ainut oikea yhdistelmä. Pitäisiköhän etsiä nuo alkuperäiset käsiinsä ja pitää lapset lukemaan? 

Olen ensimmäisen Asterixini nyt lukenut uudestaan. Hymy huulilla, aamukahvia juoden. Asterix Belgiassa kuittaa kohdat 30 ja 39.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...