Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Meikkipussin pohjalta

Joskus kirja kannattaa lukea loppuun asti!

Tai tässä tapauksessa ainakin kuunnella. Kirjastosta tarttui mukaan Kaisa Haatasen Meikkipussin pohjalta. Ensimmäisen tunnin jälkeen ajattelin jo lopettaa kirjan kuuntelun, se ei minusta oikein päässyt käyntiin. Mutta koska kirjan luvut ovat aakostettu, niin olihan minun pikkuinen pakko kuunnella se, aakoset kun ovat niin lähellä sydäntäni. Onneksi kuuntelin, huomasin enemmän ja enemmän samaistuvani Tyttiin, vaikka emme ihan samanlaisia olekaan. Minulla kun esimerkiksi on huomattavasti perinteisempi perhe kuin mitä Tytillä.

Kaikenlaisista muista perhemalleista puhutaan nykyään eri yhteyksissä paljon,
mutta ei aikuisperheestä.
Minulla on ilo ja murhe kuulua aikuisperheeseen,
jossa meitä on isä ja äiti ja kaksi lasta.
Isä on 76-vuotias, äiti 72-vuotias ja me lapset 48 ja 45.

Mutta koska Tytti on ikäiseni, huomasin samaistuvani moneen Tytin ongelmaan ja ajatukseen. Ja hymyileväni aina vaan enemmän. Jopa kun käsiteltiin hieman ikävämpiä asioita.

Jopa kirjamakumme menee aika hyvin yksiin, mikäli katsotaan sitä Tytin epävirallista listaa. Tyttin virallisella listalla on vain kirjoija joita kehtaa tunnustaa lukevansa, epävirallisella listalla sitten myös kirjat joita luetaan "salaa" koska niitä pitää hävetä. En nyt sinäänsä tajua miksi kirjaa pitäisi hävetä. Minä tunnustan iloisesti lukeneeni esim. 50 Shades of Grey triologian. En nyt ollut erityisen ihastunut niihin, parempiakin kirjoja olen lukenut, mutta tunnustan lukeneeni. Kuten sen Tytin epävirallisella listalla olleen Okalinnutkin. Aikoja sitten. 

Tytti kertoo muuten myös kakapo papukaijoista. En ollut koskaan kuulutkaan niistä. Uhanalaisia lentokyvyttömiä pöllöpapukaijoja. Kaikkea sitä oppiikin, kun kuuntelee kirjoja. 

Listietoa Tieteen Kuvalehdestä

4. Kirja lisää hyvinvointiasi

11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
Haatainen on kustannuspäällikkö

13. Kirja "kertoo sinusta"

15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
No joogaa Tytti ainakin harrastaa

39. Ikääntymisestä kertova kirja
No, ketoohan se siitäkin


42. Esikoisteos

45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja




tiistai 28. maaliskuuta 2017

Hapatettua

On taas aika hopottaa.

Sain siis lahjakortin lempikauppaani ja pyynnön maistella laktoosittomia Skyr rahkoja. Sehän sopii, sana laktoositon saa minut aina innostumaan, tiedän ettei ainakaan ole vatsakipuja luvassa.

Citymarkeitssa Skyr'it olivat tarjouksessa: 0,99 c. Makuvalikoima oli hieman suppea, mutta eiköhän nuo muutkin maut pääse kokeiluun, lähdimme nyt liikkeelle Wanhan ajan vaniljalla ja mango-melonilla. Näistä mango-meloni herätti suoraan sanottuna kauhunsekaisia tunteita, tunnetusti en pidä melonista. Missään muodossa.

Skyrin kannet ovat iloisen värisiä, laktoosittomat tuotteet piileskelevät kaikki sinisten kansien alla. Helppo löytää hyllystä!



Tutustuin hieman purkkiin, ennen maistamista: Makeutettu makeutusaineilla. Ei hyvä. En suosi makeutusaineita, enkä todellakaan pidä niistä lapsilleni tarjoamissa tuotteissa. Vaikka sokeria pyritäänkin nykyään välttää kaikessa, en silti halua tilalle keinotekoisia makeutusaineita.

Skyrin purkissa oli paksulla fontilla tuo makeutusaineiden käyttö, mistä pisteet firmalle. Ei ainakaan jäänyt epäselväksi minulle mitä ostin.

Sisällysluettelo oli sitten aika yllätyksetön:

Pastöroitu rasvaton maito, vesi, mango (5%), kerma (4%), meloni (3%), maissitärkkelys, sakeuttamisaine (pektiini), aromi, makeutusaineet (sukraloosi, asesulfaami-K), väri (porkkanatiiviste) laktaasientsyymi, hapatteet.

Mikä hieman ihmetytti oli ettei laktoosittomuutta mainittu tuossa listassa, mutta sekin tieto on purkissa hyvin esillä, joten se ei oikeastaan sen enempää häirinnyt minua.

Valmistuttaja islantilainen MS Iceland Dairies, valmistettu Tanskassa. Jahas. Ja sitten Tanskasta tuotu Suomeen. Jos nyt lisensiillä tehdään, miksi ei täällä? Tietysti markkinat ovat suhteellisen pienet, mutta kovin ekologista ei tuo kylmäsäilytystuotteiden rahtaaminen ympäri Eurooppaa ei voi olla.

Hintakin on siihen nähden aika pieni: muovipurkki jossa muovilusikka, rahdattu Suomeen ja myydään 99 centillä. Ei kuulosta kovin kannattavalta.

Purkin kyljessä oli vielä isolla tärkeimmät tiedot:

2% rasvaa. Vähän hiilareita. Ei lisättyä sokeria. Runsaasti proteiinia

Vastaa hyvin aikaamme: paljon proteiineja, vähän "hiilareita" ja rasvaa. Hiilihydraatit ovat siis iso paha susi ja ne kuuluu vaihtaa keinotekoisiin makeutusaineisiin? No, en ehkä ole ihan kohderyhmään kuuluva?

Maistoin siis eilen tuota mango-melonia ja suureksi yllätyksekseni joudun totetamaan: Se on hyvää! Malonin makua en tuosta (onnekseni) erota. Maku oli pehmeä, makea ja miellyttävä. Skyr'in hapattajana käytetään toista bakteerikantaa kuin periteisessä rahkassa, tiesi Wikipedia kertoa, mikä tekee pehmeämmän maun. Uskotaan.

Pikkuisenikin, joka ei tosin ole kovin pieni nykyään, tykkäsi kovasti. Samoin koirat, jotka saivat nuolla purkin.


keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Koukussa saaristoon

Helmet kirjahaaste saa minut nappaamaan mukaan kirjastosta milloin mitäkin.

Tällä kertaa mukaan tuli mm. Elina Nuortien Kuohu - koukussa saaristoon. Äärettömän kauniita kuvia, osittain otettu niin tutuissa maisemissa.

Elina Nuortie on tehnyt kauniin meriaiheisen valokuvateoksen.
Kuvien painopiste on Espoon, Kemiönsaaren ja Länsi-Turunmaan saaristoissa.
Lisäksi kuvia on itäiseltä Suomenlahdelta, Raaseporin saaristosta, Kustavista,
Raumalta ja Merenkurkusta.
(Teksti täältä)
Kuvien lisäksi kirjassa on ihania tekstejä. Ajatelmia ja sanalistoja. Olen täysin koukussa minäkin. Niin kauniiseen saaristoomme kuin kirjaankin.

Vain hullu rakastaa merta,
väitti viisas,
vain sellainen, joka ei tunne sitä eikä tiedä miten säälimätön ja ruma se voi olla.
Ei raukka tunne rakkautta. 

Jos saatte tämän käsiinne, lukekaa ja ihailkaa ihmeessä. Tarina alkaa pienen tytön ihmetellessä maailmaa laiturilla.
"Pienen  kulkijan askel vie pyöreäkylkiseen veneeseen,
jonka kiiltävään lakkapintaan heijastuu aaltojen ja auringon tanssi.
Alkaa matka merelle-kauan sitten."
Kirja etenee, vuodenaika kerrallaan aina "tähän päivään". Herättäen ajatuksia niin menneistä ajoista kun luonnonsuojelusta ja saaristomme tulevaisuudesta.
"Saariston rauha, meren väsymätön kohina, liitävien lokkien kirkuna,tervan tuoksu, ajopuun harmaa hohde...(Takakansi)

1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
Ei nyt varsinaisesti kirjablogi, mutta käykää katsomassa kuvia
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
No kyllä! Nyt pitäisi päästä melomaan!
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis

11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja

17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista

22. Kuvitettu kirja

25. Kirja, jossa kukaan ei kuole

27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja

41. Kirjan kannessa on eläin
42. Esikoisteos

45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

lauantai 18. maaliskuuta 2017

K-kaupastakin saa

Beyond Simply 9 maistiaiset on nyt maisteltu täällä.

Kuten olen aiemmin maininnut, saimme ruoan ilmaiseksi Hopottajat Suosittelukampanjan kautta, ajatuksena että koirat kertovat rehellisen mielipiteensä ruoasta. 

Koirien mielipiteet eivät muuttuneet, Penny ei tähän ihastunut, Wendy ja Teetu söivät kiltisti ruokansa. 

Kuten lupasin, kävin katsomassa saisiko sitä myös K-ryhmän kaupoista. Löytyihän sitä, mutta ei tuota lammasversiota, jota me maistoimme, vaan lohi ja kana löytyi Citymarketista. Hinta 2 kg säkistä 11.55, mikä oli hieman enemmän mitä S-ryhmässä halusivat lammasruoasta. 



keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Viiniä keittiössä

Taas tuli kuuneltua kirja.

Tällä kertaa kirjastosta tarttui mukaan Anna Gavaldin Viiniä keittiössä (Je l'aimais). Tämän piti olla kepeä tarina siitä miten mies jättää vaimonsa ja lapsensa toisen takia. Miten koko aihetta voi kuvailla kepeänä?

"Olipa kerran nainen, jonka mies löysi toisen, ja nainen jäi yksin lasten kanssa, ja…
Kyllä, se tavallinen tarina mutta ranskalaista kepeyttä tulvillaan.
Anna Gavalda osuu naulan kantaan. Höyhenenkevyesti ja lämpimästi hän kertoo siitä, kuinka jättäminen on joskus rohkeutta ja jääminen pelkuruutta – vai miten päin se oli?"
(Gummeruksen sivulta)

Chloé on jäänyt yksin lastensa kanssa ja appiukkonsa, tai tuleva ex-appi, vie hänet ja lapset mökille. Viinilasien ääressä appiukko ja Chloé ensimmäistä kertaa puhuvat toisilleen kunnolla. Elämä ei aina ehkä ole ollut ihan sitä mitä me toisillemme paljastamme kiiltokuvamaisesti. Ja ehkä elämä olisi ollut erilaista jos olisimme tehneet erilaisia valintoja. Kysymyksiä, joita varmaan kaikki välillä pähkäilevät, mutta en oikeasti tiedä tarvitseeko minun pähkäillä fiktiivisen henkilön elämänvalintoja?

"Minulla on ollut monia vihollisia.
En kehuskele sillä mutten valitakaan, se on minulle herttaisen yhdentekevää.
Mutta ystäviä...Ihmisiä, joiden olisin halunut pitävän minusta?
Niin vähän, niin vähän..."

Tarina on minusta surullinen. Enkä saa siitä kepeää millään. Kaunis tarina ehkä tavallaan, mutta ei ole minun lempikirjojani tämäkään. 



2. Kirjablogissa kehuttu kirja
Ainakin täällä

4. Kirja lisää hyvinvointiasi

6. Kirjassa on monta kertojaa

19. Yhdenpäivänromaani
Itse asiassa aikaa taitaa kulua hieman yli vuorokausi, mutta koska kukaan ei kerro minulle kellonaikoja sovitaan että on yhdenpäivänromaani

23. Käännöskirja

25. Kirja, jossa kukaan ei kuole



maanantai 13. maaliskuuta 2017

Olisikin tuulen viemä

Pikkutyttönä luin isoäidin kirjahyllystä "Tuulen viemää".

Rakastuin Scarlettiin ja Rhettiin. Vaikka kirja oli varsinainen tiiliskivi, luin sen muutamassa päivässä. Kun "Scarlett" ilmestyi, pitihän sekin lukea, vaikka petyinkin karvaasti. Nyt sitten löysin kirjaston Helmet-lukuhaastepöydältä Donald McCaig'in "Rhett"-kirjan (Rhett Butler's People). Sitä ehdotettiin kohtaan: Kirjassa on monta kertojaa. 

Kuvittelin saavani lukea tarinan Rhettin näkökulmasta mutta väärssä olin. En oikein tiedä kenen näkökulmasta samaa tarinaa kerrotaan, mutta en missään vaiheessa innostunut tarinasta. Lähinnä ärsyynnyin. Kirja on huono. En oikein keksi muuta sanottavaa. En oikein tunnista tarinaa, eikä se edes mitenkään erityisesti ole Rhettin tarina vaan outoa sekamelskaa jossa ei ole päätä eikä häntää.

583 sivua täyttää Tuulen Viemää hengen tiiliskivenä, mutta tarinan kertojana McCaig ei minua vakuuta. 


6. Kirjassa on monta kertojaa

9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
No onhan tässä selävsti toinen teos inspiroinut.

23. Käännöskirja

26. Sukutarina

34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
35. Kirjan nimessä on erisnimi

38. Kirjassa mennään naimisiin



lauantai 11. maaliskuuta 2017

Nyt sitä saa

Alkaahan sitä nyt sitten löytyä kaupoista.

Hopottajat kampanjaan liittyen, sanoin etten ole onnistunut löytämään Beyond Simply 9 ruokaa kaupoista. Pyysin teitä kertomaan, jos satutte näkemään, ja nyt olen kaksikin viestiä saanut näköhavainnoista!

Hopottajisen sivuilla on tieto, että ruoka saapuu kauppoihin maaliskuussa, joten ymmärrettävää etten välttämätää vielä maaliskuun alussa tuota löytänyt lemmikkiruokien seasta. Lisäksi molemmat bongaukset on muuten tehty S-ryhmän kaupoissa, minä en tunnetusti kovin aktiivisesti vieraile kyseisen ketjun kaupoissa, mutta yritän ensi viikolla käydä katsomassa joko K-kaupatkin tuota tarjoavat.

Hopottajien sivuilla on hintatiedotkin olemassa: 2 kg pakkaus maksaa noin 10,5 euroa ja 10 kg pakkaus maksaa noin 45 euroa. Toinen saamistani viesteistä kertoi ruoan maksamassa lähi S-marketissa 9,95/2kg, joten hieman tuota virallista hintaa vähemmän. Toinen näköhavainto oli tehty Prismassa, siellä hinta 9,89 / 2 kg. Joten kyllä tuota nyt sitten alkaa löytyä kaupan hyllyistä. 

Kiitos avustanne!

Ystävän nappaama kuva


maanantai 6. maaliskuuta 2017

Fåglar på svenska

Eftersom så många frågade var jag hittat beskrivningen, så försöker jag nu skriva ner någon typ av beskrivning.

Hittade nämligen ingen beskrivning, men nog en video som visar hur man gör en "flygande svala"

Videon beskriver maskan fint, men försöker här under berätta hur jag gjorde vantarna. 



Garnen jag använde var Novitas naturvita 7 Bröder Eero och Novitas 7 Bröder Polaris.

Stickor 3½, björk

Lägg upp 40 maskor med vitt och gör falsk fläta:

Varv 1: 2 r(äta) 2 a(viga)
Varv 2: 1 r, omslag, 2 a
Varv 3: 3 r, 2 a
Varv 4: lyft en maska, 2 r, lyft den lyfta maskan över de 2 stickade, 2 a

jag gjorde 6 ggr den falska flätan.

Sedan var det dags för "fåglarna":

Varv 1: 1 rät med vitt, *1 "fågel" med färg (sticka en halv rät maska, släpp inte bakre bågen, gör 2 omslag och sticka en rät maska till i samma maska), 3 räta maskor med vitt* upprepa på stickor 1 och 2.
Stickor 3 och 4: varannan maska med färg, varannan vit.

OBS! Började på samma gång öka maskorna på sticka 3 (vänster hand) för tummen:
I början på 3. stickan: 2 räta maskor, lägg till en maska, 2 räta maskor, lägg till en maska. Öka vart tredje varv ytterligare 5 gånger. 
Efter att du gjort alla ökningarna, sticka ytterligare ett varv och därpå följande varv fram till "tummen". Lyft de 14 maskorna för tummen på en tråd och vänta, lägg till 2 maskor i stället för de du tagit och vänta och fortsätt stcka rätt. Den högra vanten görs som spegelbild (i slutet av 4 stickan ökningarna)

Varv 2: Stickas med vitt. Stickor 1 och 2: den vita maskan och den första länken i färg sticka ihop, "lyft" följande länk (den sprättas upp) och lyft sedan följande länk och den vita maskan rätt och sticka ihop dem. * 1 rät maska och sedan igen "fågeln"* Upprepa *-*.
Stickorna 3 och 4 rätstickning (kom ihåg tummen)

Varv 3: Sticka 1 och 2: 3 räta maskor med vitt. * Fågel (som på varv 1), 1 rät med vitt* Upprepa *-*
Stickor 3 och 4: varannan maska färg, varannan maska vit

Varv 4: som varv 2

Fortsätt med deaa 4 varv tills pekfingret täcks. 

Börja minska maskorna med vitt enligt följande:
Sticka 1 och 3: sticka en rät maska, lyft följande maska, sticka en rät och lyft den lyfta maskan över. Resten av maskorna rätstickning
Sticka 2 och 4: i slutet av stickan: sticka 2 maskor ihop och sedan ännu en rät maska. 

Avmaska på varje varv tills 8 maskor återstår. Kapa av tråden och dra den igenom de återstående maskorna. Avsluta.  

Tummen:

Lyft de väntande maskorna och lyft dessutom 2 maskor till från tumgrenen. Fördela de 16 maskorna på 2 stickor. Varv 1: Sticka varannan maska med fär, varannan vit. Varv 2: med vitt. Upprepa dessa 2 varv tills halva tumnageln täcks. Avmaska med vitt: sticka 2 maskor ihop i slutet av varje sticka. Upprepa på varje varv tills 4 maskor kvarstår. Kapa av garnet, dra igenom maskorna och avsluta. 


 

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Meat Loaf'ia lainatakseni

Beyond Simply 9 testailu on edennyt tärkeimpään vaiheeseensa.

Tämä on siis Hopottajat-kampanja, joten olemme saaneet tämän ruokapussin ilmaiseksi testattavaksi. Pari aikaisempaa postausta tästä jo löytyykin tuosta alta. Ne löydät myös valitsemalla tuosta oikealta "Hopottajat" niin näet samalla kaikki hopotukseni. 

Koirat pääsivät siis vihdoinkin maistamaan tätä kuivamuonaa ihan oikeasti. Parina päivänä tuota on sekoitettu oman ruoan sekaan. Tänään sitten saivat ihan pelkästään Beyond Simply 9-nappuloita kuppeihinsa. Veden kera, koska niin meillä kuivamuonat syödään. 

Oikeastaan en ollut kovin jännittynyt shelttien kohdalla, olin suhteellisen varma että nuo kaksi syövät ruokansa mukisematta. 

Teetu, vanhimpana, sai ruokansa ensimmäisenä. Ei ongelmia. Ruoka maistui ihan hyvin.


Seuraavaksi annoin ruoan Wendylle, hänkin suostui syömään ruokansa. Penny siirtyi katsomaan mitä kummaa tänään oikein on tarjolla, mikä tietysti inspiroi Wendyä hotkimaan, ettei kakara vaan vahingossa pääse edes katsomaan Wendyn nappuloita.


Sitten oli Pennyn vuoro. Pistin kupin lattialle ja otin kameran käteeni. Ei sitten ensimmäistäkään Pennosta näköpiirissä. 


Pienen neuvottelun, ja käskyttämisen, jälkeen sain neidin suostuteltua kupin ääreen haistelemaan ruokaansa. 


Jouduin toteamaan, kuten joku viisas ennen minua: "voit viedä hevosen veden ääreen, mutta et voi pakottaa sitä juomaan". Penny ei kertakaikkiaan suostunut syömään. 



Oikeastaan en ollut kovin ihmeissäni. Penny on suhteellisen epäluuloinen ruoan suhteen eikä ole ihan tavatonta ettei ruoka maistu. Olin jo parina päivänä katsellut kun neiti valikoi "omat" nappulansa noiden uusien seasta. Tämä ruoka ei ollut ratkaisu nirson Pennyn ruokailuun. Mutta Meat Loaf'ia lainatakseni: Two Out Of Three Ain't Bad


Lintuja

Tuo Facebook on vaarallinen paikka.

Sen lisäksi että väkerrän noita Ystävänpäiväsukkia, aloitin lapasprojektin, koska ihastuin niin näihin lapasiin "Ihania Lapasia"-ryhmässä. Luulisi että tässä perheessä olisi muutakin tekemistä kuin neulominen!



Langaksi valikoituivat Novitan valkoinen 7 Veljestä Eero ja Polaris.
Puikot 3½.

Luo 40 silmukkaa valkoisella ja neulo valepalmikkoa ohjeella
1 kerros: 2o(ikein), 2n(urin)
2 kerros: 1o, lk (langankierto), 1o, 2n
3 kerros: 3o, 2n
4 kerros: nosta 1s neulomatta, 2o, nosta neulomaton näiden kahden yli, 2n


Sitten siirryin lintusten tekoon. Itse opettelin pääskysten teon alla olevan videon avulla.


1. kerros: 1 o valkoisella, *1 "lintu" värillä (aloitetaan oikean silmukan teko, mutta ei viedä loppuun, 2 langankiertoa ja uusi oikea silmukka samaan silmukkaan), 3 o valkoisella* toistetan kunnes puikot 1 ja 2 on neulottu.
Puikoilla 3 ja 4 joka toinen silmukka värillä joka toinen valkoisella oikein. Kerros loppuun.

HUOM! Samalla tehdän peukalokiila!

Aloita peukalokiilan lisäykset:
Vasen käsi: 3. puikon alusas 2 silmukkaa oikein, tee lisäys ottamalla vasemmalle puikolle kahden silmukan välinen lankalenkki ja neulomalla se kiertäen oikein, neulo 2 s oikein, tee uusi lisäys ja neulo 2 s oikein. Jatka sileää neuletta ja toista kiilan lisäyksiä joka 3. krs vielä 5 kertaa. Kiilan eli lisäysten välillä oleva silmukkaluku lisääntyy aina kahdella silmukalla. Lisäysten jälkeen neulo yksi kokonainen kerros ja seuraavaa kerrosta kiilan alkuun. Siirrä kiilan 14 s apulangalle odottamaan. Luo kämmentä varten kiilan kohdalle kaksi uutta silmukkaa ja jatka sileää neuletta (Kuvallinen ohje täällä). Oikea lapanen tehdään peilikuvana, lisäykset puikon 4 loppuun.
2.kerros: Puikot 1 ja 2: kudotaan valkoisella: valkoinen ja ensimmäinen värillinen lenkki oikein yhteen, annetaan seuraavan värillisen lenkin "purkautua", nostetaan seuraava lenkki oikein puikolle, samoin valkoinen ja neulotaan ne oikein yhteen. *1 oikein ja sitten taas lintusilmukan "purkaminen*. Toistetaan *-* loppuun.
Puikot 3 ja 4: oikein valkoisella (muista kiila)
3.kerros: Puikot 1 ja 2 *3 oikein valkoisella, "lintu" värillä* Toista *-*
puikot 3 ja 4: 
joka toinen silmukka värillä joka toinen valkoisella oikein. Kerros loppuun.
4. kerros: neulotaan valkoisella : Kolme oikein valkoisella, linnun "purku". Puikot 3 ja 4 valkoisella oikein. 

Jatka näillä neljällä kerroksella kunnes etusormi peittyy. Tein vielä yhden valkoisen kerroksen ennen kuin aloitin kärkikavennukset:

Neulo I sekä III puikon alussa 1 s oikein, tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja neulo II sekä IV puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 s oikein. Tee kavennukset joka kerros, kunnes työssä on jäljellä 8 s. Katkaise lanka, pujota se jäljellä olevien silmukoiden läpi ja päättele hyvin.

Peukalo:

Ota apulangalla odottavat silmukat työhön ja poimi niiden lisäksi peukalon juuresta 2 s. Jaa nämä 16 silmukkaa kolmelle puikolle ja neulo sileää suljettuna neuleena. 1 kerros: joka toinen silmukka värillisellä joka toinen valkoisella, 2 kerros: valkoisena.. Kun olet neulonut niin että peukalon kynnestä näkyy puolet, tee kärkikavennus valkoisella. Neulo joka puikon lopussa 2 s oikein yhteen, kunnes työssä on jäljellä 4 s. Neulo 1 s ja nosta muut silmukat sen yli vasemmalta oikealle. Päättele hyvin.






lauantai 4. maaliskuuta 2017

Testailu jatkuu


Tämä siis on Hopottajat prosessi, eli ruoka on saatu ilmaiseksi testattavaksi. En nyt itse aio tätä popsia, mutta koirat ovat jo ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi ja ovat jo maistelleet ruokaa. Enemmän siitä myöhemmin kun olemme saanneet siirrettyä tälle kokonaan, luultavasti jo huomenna. Tänään seassa oli vielä "omaa" ruokaa. 

Kun avasin säkin tungin nenäni pussiin. Suhteellisen hajuton ruoka, joskus noita pusseja avattaessa meinaa pyörtyä kun hajut lyövät vastaan. Siitä pisteet, inhoan kun koiranruoka lemuaa jollekin epämääräiselle. 

Nappula oli suhteellisen pieni, tosin koko vaihteli erimuotoisten nappuloiden välillä. Muodoissa löytyi, hieman tuli sellainen olo että nappulat olivat jääneet jyrän alle ja olivat sitten muotoutuneet kukin omalla tavallaan. En osaa sanoa arvostavatko koirani eri muotoja, ehkäpä suutuntuma on sitten erilainen kun on erimuotoista nappulaa? 

Kooltaan nuo tosiaan olivat suhteellisen pieniä, epäilen että shelttit eivät juurikaan aio pureskella ruokaansa vaan nielaisevat sellaisenaan. Hampaille ei juurikaan siinä tapauksessa tule töitä.

Väri oli "perusnappulaa" eli ruskeita nappuloita pussissa. 


Nappulat olivat aika kuivan tuntuisia, käsi ei ollut rasvassa kun sekoittelin pussin sisältöä. Tämä koepussukka on sen verran pienei, etten pysty sanomaan miten turkkikoiramme reagoivat tuohon.

Yritin kaupassa jo etsiä pusseja että saisin hinnan tuotteelle, en kuitenkaan Citymarketista tällaista tuotetta löytänyt. Googlekaan ei löytänyt minulle kotimaista kauppaa, joten säkkikoot ja hinta on minulle edelleen mysteeri. 

Jos nyt uutuus löytyy jostakin, voisitteko vinkata minulle?



perjantai 3. maaliskuuta 2017

Pieni vihreä mies?

En juurikaan lue scifiä, en erityisemmin pidä siitä.

Kirjaston äänikirjahylly kuitenkin pakotaa minut tarttumaan uusiin kirjoihin kun suosikkikirjailijoitteni äänikirjat on jo kuunneltu. Joten, suhteellisen ennakkoluulottomasti, otin matkaan mukaan vime käynnilläni Andy Weirin kirjoittaman Ensam på Mars. (The Martian, käännös: Yksin Marsissa)

Tarinan juoni on ihan naurettava, mutta aika nopeasti huomasin olevani koukussa Mark Watneyyn ja hänen selviytymistarinaansa. Markiin osuu myrskyssä antenni joka rikkoo hänen avaruuspukunsa ja paiskaa herran metrien päähän muusta astronauttiporukasta. Koska kaikki luulevat Markin kuolleen, muut pakenevat myrskyä ja jäljelle jää Mark, joka, täysin järjenvastaisesti ei kuolekaan vaikka avaruuspuku on rikki. Markin onneksi Marsiin on jäänyt miehistölle tarkoitettu "talo" sekä liuta elämää ylläpitäviä laitteita. Ruokaa ei tosin ole kuin muutamaksi kuukaudeksi, mutta mitäs me pienistä, insinöörisankarimme alkaa viljellä perunoita, niitä on tuotu Marsiin thanksgiving-ruoaksi.


"They say once you grow crops somewhere,
you have officially colonized it.
So, technically, I colonized Mars.
In your face, Neil Armstrong!"

Tietenkään mikään ei mene ihan suunnitellusti, mutta äkkiäkö insinööri tekee juomakelpoista vettä avaruuspolttoaineesta, eikän siihen vaadita kuin hieman "peruskemiaa". Aavaruusautosta saa ihan näppärän asuntoauton, kun lieman käyttää liimaa ja jesaria, äkkiäkö sellaiset yhden pienen hiekkamyrskyn nujertavat. Sitten ei tarvitse kuin keksiä miten päästään takaisin maahan. Ja koska ilamstointiteippi on jo hyväksi todettu niin eikun hommiin.

“Yes, of course duct tape works in a near-vacuum. 
Duct tape works anywhere.
D
uct tape is magic and should be worshiped.” 

Kirja on hauska, useampaan otteeseen huomasin hymähtäväni Markin jutuille ja täysin älyvapaille tarinoille siitä miten avaruussukkulaa hieman kevennetään "pakomatkaa" varten.

2. Kirjablogissa kehuttu kirja
No ainahan nämä tuppaavat löytymään jostakin

4. Kirja lisää hyvinvointiasi
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
Onko Marsissa liikkuminen luonossa liikkumista? Ehkä ei?

6. Kirjassa on monta kertojaa

10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
Yksi syy siihen että tarttui mukaan: väri
Yksin Marsissa
Kuva täältä

16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
Weir voitti John W. Campbell-palkinnon parhaana uutena kirjailijana 2016

21. Sankaritarina
No onhan tämä jonkinlainen sankaritarina 

23. Käännöskirja

25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
Ei pitäisi kertoa, mutta ehkä te kestätte tämän?


31. Fantasiakirja
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
Tästä on tehty elokuva

34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
Tulevaisuudessa ollaan.

35. Kirjan nimessä on erisnimi

42. Esikoisteos

48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
Avaruus on todellakin suuri ja tuntematon minulle








Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...